Kiinteistöverouudistus: uudet säännöt vaikuttavat miljooniin kiinteistöjen omistajiin!

Kiinteistöverouudistus: uudet säännöt vaikuttavat miljooniin kiinteistöjen omistajiin!

1. tammikuuta 2025 lähtien Saksassa on tapahtunut kattava kiinteistöverouudistus, joka vaikuttaa maahan ja viime kädessä myös vuokralaisiin. Tämä uudistus on seurausta liittovaltion perustuslakituomioistuimen tuomiosta, jossa pyydettiin kiinteistöveron perusteellista uudelleenarviointia 10. huhtikuuta 2019. Nykyinen asetus oli luokiteltu perustuslain vastaiseksi, koska se perustui vanhentuneisiin yksikköarvoihin vuodesta 1964 Länsi -Saksassa ja 1935 Itä -Saksassa.

Kiinteistövero on tärkeä melkein jokaiselle Saksan kansalaiselle. Kiinteistöjen omistajien on velvollinen maksamaan heille vuosittain, kun taas vuokralaisten on maksettava ne epäsuorasti lisääntyneillä käyttökustannuksilla. Monet Kuselin alueen ihmiset kohtaavat siksi epävarmat taloudelliset taakat. Uudistus voi mahdollisesti lisätä vuokria, mikä erityisesti voi aiheuttaa paljon rasitusta ihmisille, joiden tulot ovat pienemmät.

uudistuksen tausta

Uuden lähestymistavan kiinteistöveroon pyritään poistamaan kiinteistöjen omistajien epätasa -arvoinen kohtelu. Liittovaltion perustuslakituomioistuimen tuomiossa kritisoitiin, että virheellisesti mitoitettu vero johti kiinteistöjen arvoja säännöllisesti kiinteistöarvojen haittaan. 31. joulukuuta 2019 saakka Bundestagilla ja liittovaltion neuvostolla oli aika päättää kiinteistöveron uusi versio tuomioistuimen vaatimusten täyttämiseksi. Ehdotetut muutokset oli täytettävä viimeistään 31. joulukuuta 2024 vasta täyttämään lakisääteiset vaatimukset.

Uudistus vaikuttaa noin 35 miljoonaan tonttiin maata. Kiinteistövero lasketaan uudelleen todelliseksi veroksi, joka perustuu kiinteistön arvoon. Veron määrittämiseksi yksikön arvo ja veron mittausnumero kulkevat siihen, mikä voi vaihdella alueesta riippuen. Seurauksena on, että verokannat eroavat voimakkaasti kuntien välillä.

uudistusmalleja ja tulevia vaikutuksia

Poliittisessa keskustelussa on tällä hetkellä kaksi mallia kiinteistöveron uudistamiseksi: kustannusarvomalli ja maan arvomalli. Kustannusarvomalli, jota 14 16: sta liittovaltion osavaltiosta, perustuu todellisiin rakennuskustannuksiin. Sitä vastoin maa -arvomalli ottaa huomioon kiinteistön markkina -arvon ja on erityisen suosittu kannattajien keskuudessa, jotka väittävät, että tämä malli voisi torjua kiinteistöjen spekulointia.

Kiinteistövero B, joka on kerätty rakenteisiin käytetyille rakenteille, toi vuonna 2016 noin 13,3 miljardia euroa kassaan, kun taas kiinteistövero A toi esiin vain noin 400 miljoonaa euroa maa- ja metsätaloudelle. Kunnat ovat riippumattomia päätöksessä verokannan määrästä, ja voivat siten aiheuttaa kansalaisten erilaisia ​​taloudellisia taakkoja.

Tämän uudistuksen tuloksilla on kestävä vaikutus paikallisiin talouksiin ja vuokrahintoihin, minkä vuoksi sekä kiinteistöjen omistajien että vuokralaisten tulisi seurata kehitystä huolellisesti. Kiinteistöveropolitiikan tulevat muutokset eivät ole vain vastaus perustuslain haasteisiin, vaan myös tilaisuus luoda tasa -arvoisempia kehyksiä kiinteistömarkkinoilla.