Erimielisyys huippukokouksessa: Euroopan asenne Ukrainan kriisiin harjoituksessa!

Erimielisyys huippukokouksessa: Euroopan asenne Ukrainan kriisiin harjoituksessa!

Pariisin eilen järjestetty Pariisin huippukokous, joka käsitteli Ukrainan konfliktin nykyistä tilannetta, paljasti Euroopan maiden syvät sairaudet rauhanjoukkojen mahdollisesta lähettämisestä. Kansleri Olaf Scholz kommentoi kriittisesti sotilaallista tukea koskevia keskusteluja, jotka hänen mielestään olivat ennenaikaisia ja ärsyttäviä. Hän korosti, että keskustelut rauhankeskustelujen mahdollisista tuloksista, joita ei ole vielä käyty, olivat ongelmallisia. Huippukokouksessa oli merkittäviä osallistujia, kuten Emmanuel Macron Ranskasta, Keir Strender Iso -Britanniasta sekä johtavat valtion ja hallituksen johtajat Italiasta, Puolasta, Espanjasta, Alankomaista ja Tanskasta.

Keir Strander ilmoitti haluavansa lähettää sotilaita Ukrainaan ja pyysi Ison -Britanniaa ottamaan johtava rooli turvallisuustakuuksilla. Tässä vaiheessa Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot havaitsi, että joukkojen mahdollisesta lähettämisestä oli käynnissä konkreettisia keskusteluja. Huippukokouksen pääaihe oli reaktio Yhdysvaltain Ukrainan politiikan kurssin muutokseen, jonka tarkoituksena on vakuuttaa sekä presidentti Selenskyj että Vladimir Putin neuvottelemaan ja siirtämään vastuun tulevasta rauhansopimuksesta.

Euroopan roolin ja turvallisuustakuiden erimielisyys

Huippukokouksen osallistujia pyydettiin ilmoittamaan Ukrainan mahdolliset maksut turvatakuille, mukaan lukien mahdollisuus lähettää sotilaita. Strander korosti Yhdysvaltojen oman turvallisuustakuun tarvetta estääkseen Venäjää lisää sotilaallista aggressiota. Euroopan johtajat, mukaan lukien EU: n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja neuvoston presidentti António Costa, vahvistivat Ukrainan alueellisen koskemattomuuden tuen. Siitä huolimatta Euroopan roolista oli erimielisyys neuvotteluprosessissa ja mahdollisissa myönnytyksissä Venäjälle.

Unkarin ulkoministeri käytti tilaisuutta kritisoida huippukokouksen osallistujia ja kyseenalaisti heidän todelliset aikomuksensa. Yhdysvallat on tehnyt selväksi, että he eivät halua lähettää sotilaita aseiden varmistamiseksi. Macron ilmeisesti soitti Yhdysvaltain presidentti Trumpille ennen huippukokousta, joka pyrkii myös neuvotteluihin Putinin kanssa.

Euroopan maiden reaktiot

Alankomaat ja Ruotsi olivat avoimia sotilaiden lähettämiselle, kun taas Espanja ja Tanska eivät sulje pois tätä. Puola aikoo kuitenkin olla lähettämättä joukkoja, mutta haluaa silti tukea muita Euroopan maita ponnisteluissaan. Mahdollisesta joukkojen vahvuudesta on tällä hetkellä epävarmuus; Keskustelu viiden välisestä numerosta pidetään, kun taas ajatusta 200 000 sotilasta pidetään epärealistisena.

Lopullisessa lausunnossa Scholz korosti, että Ukrainan puolen osallistumisen osallistumisen myötä neuvottelutulos oli välttämätöntä, ennen kuin pystyi ajattelemaan mahdollisen tulitauon varmistamista. Hän kieltäytyi myös lähettämästä eurooppalaisia sotilaita ilman Yhdysvaltojen osallistumista jakamisen välttämiseksi Naton sisällä. Tämä aihe on edelleen keskeinen riita -alue tulevissa keskusteluissa Euroopan kansakuntien välillä.

Lisätietoja ja syvempää analyysiä varten: radionepeperuhr ja Spiegel .