Muutoksen politiikka: CDU luottaa nollatoleranssiin muuttoliikkeelle!
Muutoksen politiikka: CDU luottaa nollatoleranssiin muuttoliikkeelle!
Saksassa on valinta, joka voisi muuttaa merkittävästi poliittista maisemaa. CDU luottaa selkeään strategiaan sisäisen turvallisuuden ja epäsäännöllisen muuttoliikkeen alalla. Tämä aiheutti lämmin keskusteluja ennen tulevia vaaleja. Puolueen tavaramerkki on nollatoleranssipolitiikka, jolla on muun muassa pysyvä rajavalvonta, laittoman pääsyn perustiedot ja karkotusten helpottaminen. Lisäksi ammattiliitto haluaa edistää kaksoiskansalaisuuksien peruuttamista integroivien haasteiden selviytymiseksi.
Tämä keskustelu on saanut matkan Aschaffenburgin väkivallan kautta, jonka monet monet tulkitsevat esimerkkinä valtion epäonnistumisesta lakien täytäntöönpanossa. Pohjois-Rein-Westfalian pääministeri Hendrik Wüst on osa mustan ja vihreän koalition ja korostaa, että NRW on valmistautunut kattavalla turvallisuus- ja muuttopaketilla Solingenin hyökkäyksen jälkeen. Wüst väittää, että NRW: n karkotusmenettelyt käsitellään nyt nopeammin kuin Saksan keskiarvo.
poliittiset reaktiot ja haasteet
CDU: n asemaa suhteessa turvapaikkapolitiikkaan tukevat näkyvät äänet, mukaan lukien Friedrich Merz. Merz vaatii, että turvapaikkaoikeuksien suojaaminen on taattu, kun taas samaan aikaan keskitytään epäsäännöllisen muuttoliikkeen lopettamiseen ja johdonmukaiseen palautukseen. Asianajaja ja toimittaja Ronen Steinke harkitsee unionin suunnitelmia laillisesti toteutettavissa ja kritisoi populistista retoriikkaa, joka edistää politiikan lainsäädäntöpaineita.
Fürthin SPD: n pormestari Thomas Jung vaatii rajoittavampaa muuttopolitiikkaa, joka tulisi suunnitella Tanskan mallin mukaisesti. Hän puhuu ylärajasta sosiaalisen rauhan ylläpitämiseksi ja kritisoi väkivallan tekojen tällä hetkellä riittämättömiä poliittisia reaktioita.
ASYLUM -laki haasteet Euroopassa
Uudistuksen mukaan vähintään 30 000 pakolaista jaetaan uudelleen muille EU -maille vuodessa. Tämä on osa solidaarisuusmekanismia, joka sisältää myös maat, jotka kieltäytyvät hyväksymästä pakolaisia ja joilla on sen sijaan taloudellista tukea. Tärkeä osa uudistusta on ihmisten ihmisten, kuten nykyisten EU: n osavaltioiden sekä Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Georgian, Ghanan, Kosovon, Pohjois -Makedonian, Montenegron, Moldovan, Moldovan, Moldovan, Moldovan ja Serbian, ihmisten ihmisten ihmisten vaikeamman käsittelyn.
paluu- ja rajaohjaimet
Turvapaikkapolitiikan yhteydessä keskusteluista on viime aikoina tullut tärkeämpää. Liittovaltion sisäministeri Faeser on taannut kattavan tutkimuksen turvapaikkamenettelyjen ulkoistamisesta kolmannessa maassa. Keskustelu karkotuksista, etenkin Afganistanin ja Syyrian jälkeen, on jälleen leimahtunut, kun liittokansleri Scholz lausui selvästi rikoksentekijöiden palauttamiseksi.
Kansallisten rajojen turvaamiseksi Tšekin tasavallan, Puolan ja Sveitsin rajoissa on otettu käyttöön lisävalvontaa lokakuun 2023 jälkeen. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää laitonta maahanmuuttoa ja varmistaa sisäinen turvallisuus, kun taas integraatiopolitiikan alan haasteista keskustellaan samanaikaisesti.
| Details | |
|---|---|
| Quellen | |
Kommentare (0)